Aarne Leinosen vastaukset Pro Markkinatalous ry:n 2023 eduskuntavaalien vaalirahoitukseen

Tässä on vastaukseni Pro Markkinatalous ry 2023 eduskuntavalien vaalirahoituksen hakukierroksella.

Hain tukea yhdistykseltä vaikka olin skeptinen yhdistyksen jäsenten vuoksi edistääkö yhdistys todellisuudessa todellista markkinataloutta kannattavia ehdokkaita. Mielestäni kysymykset ovat hieman johdattelevia korporatismin suuntaan, mutta se ei estänyt vastaamasta niihin markkinaliberaalin ideologian mukaisesti.

2022–12–20 Pro Markkinatalous ry maksoi kampanjani tukiyhdistyksen tilille 3000 €. Minkä tietysti twiittasin vaalirahoituksen avoimmuuden lisäämiseksi. On hyvä, että Hesari tekee juttua näistä ja siitä inspiroituneena julkaisen omat “oikeat vastaukseni”. Ottakaa myös oman politiikkanne tavoitteita tästä!

https://www.promarkkinatalous.fi/vaalirahoituksen-haku/

Aarne Leinonen
(Yhteystiedot)
Verkkosivut
https://twitter.com/AarneLeinonen
https://www.aarneleinonen.fi/
https://www.youtube.com/channel/UCSdfEUxolll9jHNqyqQ2uHw
https://www.linkedin.com/in/aarneleinonen/
Liberaalipuolue — vapaus valita r.p.
Ehdokkuus on: Vahvistettu
Tili on: Tukiyhdistyksen tms. tili
(Tilitiedot)
Oletko itse toiminut yrittäjänä tai onko joku lähipiirissäsi (esim. kumppani, lapsi, sisarus tai vanhempi) toiminut tai toimii yrittäjänä?: Kyllä
Missä sellaisissa tehtävissä olet toiminut, jotka tukevat markkinatalouden edellytyksiä (esim. elinkeinoelämän järjestöt, yritykset tai elinkeinopolitiikkaan liittyvät kunnalliset luottamustoimet)?:
Liberaalipuolue — vapaus valita r.p. puoluesihteerinä ja puoluehallituksen jäsenenä.
Oletko ollut aikaisemmin ehdolla eduskuntavaaleissa?: Ei

1. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä. *

Edistäisin markkinataloutta seuraavilla keinoilla: Työmarkkinakartellien murtaminen, paikallinen sopiminen. Sosiaaliturvan uudistaminen perustulon suuntaan, perustulon koskien myös yrittäjiä. Verotuksen painopisteen muuttaminen haittaverotukseen, jotta toiminnan ulkoishaitat ihmisille ja luonnolle tulevat hinnoiteltua paremmin. Työn verotuksen ja marginaaliveroasteenpiikkien poistaminen parantaa myös työmarkkinoiden toimintaa ja edistää Suomen kilpailukykyä. Tärkein henkilökohtainen keinoni tulisi olemaan valtion toissijaisten tehtävien karsiminen, jotta valtion ensisijaisiin tehtäviin riittää varoja. Työstän vaihtoehtobudjettia #LeikattavaaLöytyy-kampanjassa työryhmän vetäjänä.

2. Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)? *
Verokantoja on tarpeen yhtenäistää ja madaltaa vastaavasti. Poistaisin kilpailua vääristäviä yritystukia, yhtenäistäisin verokantoja niin energiaveroihin liittyen, kuin myös pääomaveroihin liittyen. Kaikkia yrityksiä ja yhteisöitä markkinoilla on kohdeltava samoilla ehdoilla. Mikäli julkisia tehtäviä saataisiin tarpeettomimmista alkaen karsittua, tulisi työhön kohdistuvaa verotusta madaltaa. Valtion tuloverotuksen madaltaminen progression madaltamisesta, kohti tuloverotuksen tasaveroa.

3. Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä? *
Näen yksityiset palveluntuottajat ja kolmannen sektorin toimijat hyvin myönteisesti osana julkisten palveluiden tuotantoa. Esimerkiksi hyvinvointialueiden olisi kilpailutettava useampia tehtäviään. Sama pätee myös kunnalliseen hautaustoimeen ja sosiaaliturvan palveluihin, jotka julkiset toimijat voi säännöllisesti kilpailuttaa väestönsä eduksi. Hyvinvointialueiden ei myöskään tarvitse omistaa kiinteistöjään, vaan ne voidaan vuokrata yksityisiltä markkinoilta. Julkisen palvelutuotannon pitää pystyä laskemaan omakustannehinta, ja suhteuttamaan se siihen vaihtoehtoon, että väestön palvelu tuotetaankin yksityisellä sektorilla ja julkisyhteisö vain subventoi sopivan erotuksen summista.

4. Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista? *
Suomessa on toteutettava sosiaaliturvan uudistus perustulon suuntaan. Rakenteellinen työttömyys on kannustinloukkujen ja alueellisten tulonsiirtojen vuoksi korkea. Matalalla ja yhtäläisellä perustulo, perustili tai negatiivinen tulovero -mallilla poistetaan tukibyrokratiasta kumpuavia käytännön elämän minimitulotason epävarmuus, ja kannustetaan ottamaan työtä vastaan. Marginaaliveroaste työn tekemisestä olisi pystyttävä pitämään maksimissaan 50 %, kun nyt marginaaliveroastefunktio paikoin ylittää 100 %. Työtä tekemällä siis jää käteen vähemmän kuin tukien varassa toimimalla. Palkkakartellit työmarkkinoilla pitää purkaa, ja työehdoista sopiminen pitää vapauttaa täysin. Näin saadaan dynaamisemmat työmarkkinat, joilla voidaan maksaa työtehoa vastaavaa palkkaa, ja mikä mahdollistaa useamman osatyökykyisen osallistumisen työmarkkinoille. Työperäistä maahanmuuttoa pitää pyrkiä edistämään, ja tarveharkinnasta täytyy luopua kokonaan. Suomeen pitää pystyä tulla ja työllistyä vapaasti myös EU:n ja ETA:n ulkopuolelta.

5. Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa? *
Suomen kuuluu olla kiinteä osa Euroopan demokraattisten maiden yhteisöä ja edistää Euroopan unionin integraatiota liittovaltioksi. Suomen tulee hakeutua syvempään integraatioon Euroopan unionissa demokraattisten päätösten mandaatilla, eli kansanäänestysten kautta. Haluaisin nähdä EU:ssa integraatiota kauppa-, ilmasto-, kilpailu-, ulko-, puolustus-, raha-, finanssi-, työmarkkina-, kansalaisuuspoliittisissa asioissa. Sisäisissä tulonsiirto-, koulutus-, maatalous-, alue-, kulttuuripoliittisissa asioissa haluaisin jättää jäsenvaltioille autonomiaa. Suomen on asemoiduttava EU:n sisämarkkinoiden yhtenäisyyttä ja kansallisia markkinoita avaten. Suomen ei ole tarvetta ajaa erityisesti kansallisen edun nimissä suomalaisten yritysten etua, vaan toimia kuluttajien, ja EU:n väestön kannalta parhaan lopputuloksen saavuttamiseen vapaiden markkinoiden kautta. Todellinen pro-markkinatalous-lähestyminen nykyisen kansallisen yrityslähtöisen pro-business ajattelun sijaan.

6. Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin? *
Suomalaisten ja kaikkien muiden EU:ssa toimivien yritysten yhtäläinen kohtelu päästöjen hinnoittelussa ja haittaverotuksella on keskeisessä osassa tehokkaiden ilmastonmuutosta ja ekologista monimuotoisuutta tukevan markkinan muodostamisessa. Suomen valtion tulee edistää uusien sektoreiden sisällyttämistä päästökauppaan. Markkinoiden hinnoiteltua ulkoishaitat hintamekanismi kertoo missä hiilestä luopuminen on tarkoituksenmukaisinta, ja missä ekologisempiin tuotantomuotoihin siirtymisen investoinnit ovat kannattavia. Suomalaisten yritysten suhteellinen kilpailuetu markkinoilla paranee nyt jäykkiä työmarkkinoita vapauttamalla ja työhön kohdistuvaa verotusta madaltamalla.

Minua voi äänestää 2.4.2023 toimitettavissa eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä Liberaalipuolue - vapaus valita r.p.:n listalta.