Efektiivinen marginaaliverolaskelma 2020
Kun tuloverotuksen lisäksi huomioidaan menetettävät sosiaalietuudet saadaan laskettua todellinen efektiivinen marginaaliveroaste Suomessa. Marginaaliveroaste kertoo kuinka suuren osuuden työllä tienatusta eurosta saa itselleen. Jos marginaalivero on jossain tilanteessa esimerkiksi 60 %, niin silloin nettona saat vain alle puolet seuraavasta tienaamastasi eurosta.
Olen laskenut efektiivisen marginaaliveron käyttäen 100 €/kk inkrementtejä. Marginaaliverolaskelmasta saa sitä tarkemman mitä pienempiä askelia käyttää. Tarkin mielekäs inkrementin koko olisi 1 €/vuosi, mutta jos tiedon joutuu keräämään manuaalisesti, niin 1200 €/vuosi oli mielestäni kohtuullinen kompromissi. Sillä sain kuukausiansiot tarkasteluun 100 € välein ja voidaankin siis esittää selkeä kysymys:
Kuinka paljon seuraavasta satasesta jäisi käteen?
Laskenta on tehty välillä 0–500 000 €/vuosi, eli 0– 41700 €/kk ansiotuloa. Valittu inkrementin koko pyöristää ja laskee marginaaliveroasteessa olevia piikkejä. Esimerkiksi 200 €/kk tulonmenetys tai veroluonteinen maksu tietyn euromäärän täyttyessä on 100 €/kk inkrementillä laskettuna vain 200 %, kun se 1 €/vuosi inkrementillä olisi 2 400 %.
Taulukointi on tehty Google Drivessä ja taulukko ja käytetyt laskentakaavat ovat tarkasteltavana. Apuna käytin sekä KELAn laskureita Peruspäivärahan, Asumistuen ja Toimeentulotuen arvioimiseen, että Verohallinnon yksityishenkilön veroprosenttilaskuria
Marginaaliveroaste peruspäivärahalla
Laskelmaa varten täytyi tehdä joitain oletuksia. Esimerkin henkilö on:
- Työtön yli 300 pv (oikeutettu siten vain Peruspäivärahaan)
- Varaton (oikeutettu siten Perustoimeentulotukeen)
- Velaton, ilman ulosotettavia (yksinkertaistaa laskelmia)
- Helsinkiläinen (vaikuttaa asumistukeen ja kunnallisveroon)
- Vuokra-asuja (oikeutettu siten suurempaan Asumistukeen). Asuu 25 m² yksiössä ja maksaa asumisestaan 900 €/kk sisältäen kaiken.
- Naimaton, lapseton, täystyökykyinen (vaikuttaa liutaan tukia ja veroja)
- Ei kirkollisverovelvollinen (vaikuttaa tuloverotukseen)
- Ei kuulu työttömyyskassaan (yksinkertaistaa laskelmia, vaikuttaa verovähennyksiin)
- 30 vuotias (liian nuori saamaan montaa suurten ikäluokkien saavutetuista eduista)
Marginaaliverokäyrä
Alla olevan kuvaajan sininen pomppiva käyrä esittää marginaaliveroastetta aikaisemmilla oletuksilla. Se saa ensimmäisessä satasessa negatiivisen arvon, koska perustoimeentulotuki maksaa mm. HSL:n AB-alueen lipun työllistyneelle, mutta ei toimeentulevalle henkilölle. Siitä marginaalivero asettuu 60 % päälle, eli jokaisesta tienatusta satasesta jää alle 40 € käteen. Syynä tähän on Asumistuen ja Peruspäivärahan väheneminen, ei niinkään työn verotus.
Marginaalivero ylittää tässä tarkastelussa 100 % ensimmäisen kerran vasta kun soviteltu peruspäiväraha loppuu. Tämä tarkoittaa että henkilö käytännössä maksaa yhteiskunnalle saadakseen tehdä lisätyötä. Kaikkien sosiaalitukien loputtua 2200 €/kk kuukausiansioilla marginaalivero asettuu 40 % tietämille, josta se nousee ansiotuloverotuksen progression myötä aina 52 prosenttiin.
Hypyt ja epätasaisuus marginaaliveroasteen käyrässä johtuvat Verohallinnon (laskurin) 0,5 prosenttiyksikön tarkkuudella tulevista veroprosenteista, sekä 100 €/kk inkrementin suhteesta niihin. Ne hypyt kasvavat kun vuositulotkin, joihin veroprosentti vaikuttaa kasvavat. Skaalattuna 0–500000 €/vuosi ja marginaaliveroaste -0,5–2,0 tasolle nämä hypyt näkyvät. Kun vuositulot saavuttavat viimeisimmän korkeimman progression mukaisen veroasteen ne loppuvat (en laskenut milloin).
Kun efektiivisen marginaaliveroasteen laskee 1500 € jaksolle, niin kuvaaja selkiytyy.
Tuet
Sosiaalituet vähenevät heti sen jälkeen kun 300 €/kk suojaosa on saavutettu.
Peruspäiväraha laskee noin 69,9 € jokaista 100 € kohden.
Asumistuki laskee 33,6 € jokaista 100 € kohden, ja viimeisenä 1200 €/kk 44,05 €
Perustoimeentulotuki käyttäytyy välillä [0; 100; 200; 300] näin [ +79,56; +59,7; −50; −89,26]
Tuista siis eniten marginaaliveroprosenttia nostaa Peruspäiväraha, ja sitten Asumistuki. Perustoimeentulotuki käyttäytyy tilannesidonnaisesti ja on relevantti marginaaliveron nostaja vain kaikista vähävaraisimmille aivan pienimmillä tulotasoilla. Sen tarveharkinta ja selvitykset ovat erityisen kuormittavia ja toimivat kynnyksenä hakea sitä myös ihmisille, jotka sitä todella tarvitsevat (katso Isola, A.M. & Suominen, E., 2016. Suomalainen köyhyys. Into.). Perustulon ja automatisoidun reaaliaikaisen verorekisterin myötä kansalaiselle koituva työ tukiasioiden selvittelystä poistuisi kokonaan tai vähenisi.
Ansiotuloveroprosentti
Ansiotulon verotus, vaihtelee 9,9 %/vuosi (1300 €/kk ansiotuloilla, 1616,21 €/kk tukineen, 19394,52 €/vuosi tuloilla) ja 52,4 %/vuosi (500400 €/vuosi tuloilla) välillä. Osoittaen selkeästi, että työtä Suomessa kannattaa tehdä, mutta ei ihan liikaa tai arvokasta.
Ansiotulovero sisältää laskelmissani eläkevakuutusmaksun (kiinteä 7,15 %) ja työttömyysvakuutusmaksun (kiinteä 1,25 %). Siihen sisältyy olettamukseni mukaan myös kunnallisvero, Yle-vero ja muut veroluonteisina maksuina palkasta perittävät asiat. Tai sitten on mahdollista, että en ymmärtänyt Verohallinnon laskuria täysin.
Aika
Laskelmista puuttuu tyystin se kuinka kukin yksilö arvottaa omaa vapaa-aikaansa. Samaan aikaan kun marginaaliveroaste on korkea, myös yksilön käytössä oleva vapaa-aika laskee radikaalisti. Rationaaliset ihmiset ottavat myös tämän huomioon kun he pohtivat kannattaako työtä ottaa vastaan. Laskelmassa olettamuksena on, että Suomen lakiin olisi viimein kirjattu 10 €/h minimipalkka ja viikkotyöaika olisi 37,5 h. Musta viiva laskee lineaarisesti kun työtuntien määrä nousee. 1500 €/kk palkkatason jälkeen puolestaan tuntipalkka alkaa nousta, kun vapaa-aika pysyy samana.
Yksilöllä on 100 % ajastaan käytettävissä vain mikäli hän elää täysin ilman mitään tukia ja töitä. Tukien hakeminen ja niiden kanssa toimiminen on oletettu vievän 5 % viikkotyöajasta, mikä on varsin konservatiivinen arvio ehdollisen sosiaaliturvan tapauksessa. Perustulon ja automatisoidun reaaliaikaisen verorekisterin myötä kansalaiselle koituva työ tukiasioiden selvittelystä poistuisi kokonaan tai vähenisi.
Marginaaliveroaste ansiosidonnaisella päivärahalla
Ansiosidonnainen päiväraha vaikuttaa merkittävästi marginaaliveroasteen tasoon. Mikäli oletuksena olisi ollut juuri kovapalkkaisesta työstä työttömäksi jäänyt henkilö, hänen marginaaliveroasteensa, ja siten kannustimensa minkä tahansa työn vastaan ottamiseen olisivat huomattavasti pienemmät kuin peruspäivärahan saajan. Ansiosidonnainen päiväraha on työmarkkinoiden toimintaa merkittävästi haittaava tukimuoto.
Ansiosidonnaisen laskemiseen joitain oletuksia esimerkkihenkilöstämme täytyy muuttaa:
- Aiemmin töissä vuosia 5000 €/kk palkalla (aiempi tulotaso vaikuttaa Ansiosidonnaisen päivärahan suuruuteen)
- Saanut potkut (irtisanoutuminen itse johtaisi karenssiin)
- Työtön alle 300 pv (on mahdollisuus Ansiosidonnaiseen päivärahaan)
- Kuulu työttömyyskassaan (on mahdollisuus Ansiosidonnaiseen päivärahaan jos työttömyyskassan ehdot täyttyvät. Jätin verovähennyksen työttömyyskassan jäsenmaksusta laskematta yksinkertaistaakseni laskelmia.)
Kuvasta näämme minkälaisen kannustinloukun ansiosidonnainen aiheuttaa. Työllistyvän pitää oikeastaan maksaa siitä että työllistyy. Tietyssä pisteessä kun oikeutus Soviteltuun ansiosidonnaiseen päivärahaan lakkaa tuet laskevat huomattavasti nopeammin kuin ansiotulot paikkaavat niitä.
Kuvaajasta voimme silmämääräisesti nähdä, että entinen 5000 € kuukausipalkallinen Key Account Intrepreneurimme Annika, joka työskentelee nyt sovitellun ansiosidonnaisen päivärahan kanssa nakkikiskalla 80 % työajalla ja 10 € tuntipalkalla, ei näe taloudellista syytä ottaa mitään lisätyötä vastaan, ellei se ole täysaikaista ja tuntipalkka vähintään 21,33 € (3100 €/kk). Jos Annika arvostaisi vapaa-aikaansa stressaavien potkujensä jälkeen enemmän, eikä olisi nakkikiskalla, niin hänen ei missään tilanteessa taloudellisista syistä kannattaisi vastaanottaa täysaikaista työtä jonka palkka on alle 2200 €/kk. Muissa tilanteissa hänen efektiivinen marginaaliveroasteensa olisi yli 100 %.
Syy hahmottuu, kun tarkastellaan ansiosidonnaisen päivärahan loppumisen aiheuttamaa piikkiä. 1200–1300 €/kk välillä marginaaliveroaste ylittää esimerkin olettamuksillamme 100 %. Eli saadakseen palkkatodistukselle 100 € suuremman summan, hänen täytyy maksaa 913,90 € tässä pisteessä. Efektiivinen marginaaliveroasteemme on siis tässä pisteessä 913,90 % laskemisessa käytetylle 100 €/kk inkrementillemme.
Kuinka paljon seuraavasta satasesta jäisi käteen?
−813,90 €
Mikäli työllistyttyään hän ei hakisi asumistukea, niin marginaaliveroaste olisi 1225,37 %.
Ansiosidonnaisen päivärahan tasoa pitäisi laskea, sen kestoa lyhentää, ja sen sovittelua parantaa. Mikäli sitä vertaa peruspäivärahaan ja sen marginaaliveroasteeseen, on hyvin selvää miksi ihmiset jättävät enemmän työtä vastaanottamatta. On tuplasti houkuttelevampaa maata kotona ansiosidonnaisen turvin kuin peruspäivärahan turvin.
Oikeastaan ainoa houkutteleva väli työllistyä esimerkin Annikalle on 3100–5000 €/kk, kun hän haluaa tekemästään työstä edes puolet itselleen. Sitä vähemmällä hän luopuisi sosiaalituistaan saamatta juurikaan korvausta luopumastaan ajasta. Sitä korkeampaa palkkaa hän ei tahdo, koska lisätyöstä käteen jäisi vain puolet.
Huomioitavaa
Korjaus 1: Aiemmin olin laskenut peruspäivärahan virheellisesti maksettavan 30 päivästä kuukaudessa, kun se oikeasti maksetaankin 21,5 päivältä kuukaudessa.
Korjaus 2: Lisäksi olin laskenut, että sosiaalitukia maksettaisiin liukuvasti ansiotulojen kasvaessa, kun todellisuudessa jos työskentelet yli 80 % työviikkoa (tai sen alle ilman työnantajasta johtuvaa syytä) sinut katsotaan työlliseksi, eikä mitään tukia enää makseta. Tämä kasvatti suuresti marginaaliveroasteita juuri 80 % työviikon kohdalla.
Korjaus 3: 2020–02–24 asti tässä artikkelissa asumistuki oli laskettu korjaus 1 mainitun 21,5 päivä -virheen vuoksi väärin myös KELAn laskurilla. Siitä tuli noin 100 € alhaisempi arvo asumistuelle. Sen kuulu olla Helsingin täyden omavastuuosuuden mukaisesti määräytyvä 412 €/kk.
Korjaus 4: En ollut tajunnut, että myös ansiosidonnaisen saaja alkaa saamaan asumistukea jos hän ottaa vastaan matalapalkkaista työtä ja menettää ansiosidonnaisen päivärahansa. Tämä tuo toisen sosiaalietuuden sen tilalle ja se laskee hieman marginaaliveroastetta. Toisen tuen hakeminen edellisen loppuessa siihen tilalle työn saamisen hetkellä on melkoinen vaatimus tajuta.
Korjaus 5: Asumistuki kuuluu siihen listaan sosiaalietuuksia, joista ei makseta veroa. Aikaisemmin olin lisännyt asumistuen Verohallinnon laskurin etuudet-kenttään. Koska asumistuesta ei makseta veroa, niin se laski kokonaisveroastetta himpun aiemmasta arvosta.
Työttömyysturvan 300 euron suojaosasta maksetaan ansiotuloverotusta noin 27 %, mutta se ei vähennä Työttömyystukea ja Asumistukea, joten se on hyvinkin kannustava. Se kuitenkin vähentää viimevaraiseksi turvaksi tarkoitettua Perustoimeentulotukea KELAn laskurin mukaan, joten se on teoreettisesti hyvin epäkannustava tuki, vaikka ei usein ehkä yhdistykkään suojaosan kanssa. Voi olla kuitenkin että olen saanut väärän kuvan suojaosan toiminnasta. Verohallinnon laskurin perusteella sosiaalietuuksista maksettavien verojen määrä vuoden aikana kuitenkin kasvaa. Kuvaajaan 300 euron suojaosa on visualisoitu pienellä keltaisella katkoviivalla, mikä vastaa Verohallinnon laskurin mukaista verotaakkaa joka näkyy vain kuvaajan negatiivisella puolella. Jos sinulla on käsitys siitä miten suojaosaa kohdellaan tai miten sen täytyisi yllä olevassa visualisoinnissa näkyä, niin ota yhteys.
Reaalioptioilla tarkasteltuna useilla korkeasti palkatuilla, eli työmarkkinoilla kysytyillä osaajilla on mahdollisuus siirtää osa tai koko työntekonsa yritystoiminnan alle. Esimerkiksi näin tekevät useat lääkärit kun he myyvät työpanostaan eri terveyskeskuksille. Yrityksissä vero-optimointi mahdollistaa progressiivista tuloverotusta alhaisemman verotaakan työlle.
Karenssi irtisanoutumisen johdosta johtaa tilanteeseen, missä on kannattavampaa ottaa työtä vastaan. Pitääkö se ihmiset huonoissa työpaikoissa vai nostaako se työn vastaanottamisen kynnystä entisestään?
Tarkasteluani voi käyttää ymmärtääkseen Suomen monimutkaista tukijärjestelmää. Helpointa kuitenkin olisi, jos Suomessa kyettäisiin yhtenäistämään sosiaaliturvauudistuksen myötä tukia ja verotusta, sekä luomaan yksi, ihmislähtöinen, virastojen toimintoja yhdistelevä verkkopalvelu, jossa nämäkin laskelmat (tai tuenhakemiset) olisivat selkeästi tehtävissä yhdellä istunnolla.
Patistan myös politikkoja hieman miettimään pitäisikö järjestelmää hieman yksinkertaistaa.
Minun järkeilyllä efektiivisen marginaaliveroasteen pitää jokaisessa tapauksessa olla alle 50 %. Muutoin kannustimet työn tekemiseen ovat liian pienet. Mikä olisi mielestäsi sopiva maksimi marginaaliveroasteelle?
Suosittelen myös tutustumaan eri oletuksia sisältäviin marginaaliveroastetta käsitteleviin kirjoituksiin kuten:
- Olli Kärkkäisen (2016) blogiin “Vuonna 2017 korkein marginaaliveroaste on 21 000 %” https://e-markets.nordea.com/#!/article/30299/blogi-vuonna-2017-korkein-marginaaliveroaste-on-21-000
- Tuomas Tiaisen (2017) blogiin “Pieniä tuloja ei kannata verottaa” https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tiaintu/245241-pienia-tuloja-ei-kannata-verottaa/
- Samuli Pitkäsen (2019) kandidaatintutkielmaan “Voitonjaon verotuksellinen optimointi listaamattomissa osakeyhtiöissä”. https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/39176/bachelor_Pitk%c3%a4nen_Samuli_2019.pdf?sequence=1&isAllowed=y
