Liberaalipuolue — Vapaus valita, Uudenmaan piirijärjestö ry vastaukset Pro Markkinatalous ry:n 2023 eduskuntavaalien vaalirahoitukseen
26.1.2023 Liberaalipuolue — Vapaus valita, Uudenmaan piirijärjestö ry:n hallitus päätti: Aarne Leinonen hakee Pro Markkinatalous ry:ltä vaalitukea Uudenmaan piirijärjestölle. Tämän tein 29.1.2023. Tässä on vaalirahoituksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi antamani vastaukset Pro Markkinatalous ry lomakkeeseen. Vielä ei ole tiedossa antaako vaalirahoitusta tämän hakemuksen perusteella. Pro Markkinatalous julkaisee ne puolueet ja yhdistykset joille se myöntää avustuksia omilla sivuillaan. Liberaalipuolue — Vapaus valita, Uudenmaan piirijärjestö ry tekee tukea saadessaan ajantasaisen ilmoituksen vaalirahoituksesta VTV:lle mikäli ilmoitusraja ylittyy. Sen lisäksi piirijärjestö on järjestänyt vaalikeräyksen kerättyään yleisöltä vaalirahoitusta julkisesti https://liberaalipuolue.fi/piirijarjestot/tue/ joten piirijärjestö tekee ilmoituksen poliisihallitukselle vaalirahakeräyksestä https://poliisi.fi/vaalikeraykset. Vuoden 2023 tilinpäätöksen vahvistuttua ilmoitus tehdään myös muusta vaalituesta VTV:lle.
Puolueen tai puolueyhdistyksen nimi *
Liberaalipuolue — Vapaus valita, Uudenmaan piirijärjestö ry
Hakemuksen laatijan nimi (Syötä muodossa Sukunimi Etunimi) *
Leinonen Aarne
Hakemuksen laatijan asema *
Puheenjohtaja
Sähköposti *
(piilotettu)@liberaalipuolue.fi
Puhelinnumero *
(piilotettu)
Henkilötunnus *
(piilotettu)
Tilinumero *
FI4279977997075721
Tilin omistajan nimi *
Liberaalipuolue — Vapaus valita, Uudenmaan piirijärjestö ry
1. Miten puolueenne haluaa edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitkaa vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä.
Liberaalipuolue haluaa edistää markkinataloutta monin keinoin. Näemme, että kestävän talouden perusta on yrittäjyyteen ja toimeliaisuuteen kannustaminen. Olemme kirjanneet puolueohjelmaamme neljä keskeistä keinoa, jotka ovat seuraavat: 1) elinkeinovapauden edistäminen poistamalla erilaisia lupia ja purkamalla ylimääräistä sääntelyä 2) työmarkkinoiden vapauttaminen 3) työn verotuksen merkittävä alentaminen, sekä 4) julkisen sektorin keskittyminen vain sen perustehtäviin Konkreettisina esimerkkeinä sääntelyn keventämisestä puolueemme kannattaa mm. valtion alkoholi- ja uhkapelimonopolien lakkauttamista ja apteekkialan paikka- ja määräsääntelystä luopumista. Työmarkkinoita vapauttaisimme luopumalla työehtosopimusten yleissitovuudesta ja edistämällä paikallista sopimista. Vaadimme myös varainsiirtoveron lakkauttamista työvoiman liikkuvuuden helpottamiseksi. Haluamme alentaa työllistämisen riskejä helpottamalla irtisanomista, minkä vastapainoksi kehittäisimme sosiaaliturvaa siten, ettei se rankaisisi työntekijää työstä kieltäytymisestä tai irtisanoutumisesta. Työvoiman saatavuutta parantaisimme myös tekemällä työnteosta entistä houkuttelevampaa laskemalla siihen kohdistuvaa verotusta. Haluamme ylipäätään keventää verotusta, yksinkertaistaa verojärjestelmää ja siirtää sen painopistettä haittojen ja kulutuksen verotukseen, millä olisi koko maan kilpailukykyä tukeva vaikutus. Veronalennuksiin on varaa, kun julkisen sektorin tehtävät priorisoidaan ja karsitaan niistä ei-välttämättömät pois. Olemme kesällä 2022 alkaneessa Leikattavaa Löytyy -kampanjassamme käyneet valtion budjettikirjan läpi momentti momentilta, rivi riviltä, kohde kohteelta. Olemme tunnistaneet leikattavia kohteita n. 9 miljardin euron arvosta. Uudenmaan vaalipiiristä on ehdolla useita yrittäjiä, jotka ymmärtävät yrittämisen esteitä. Ehdokkaista puolestaan kuuluisa ekonomisti Sanna Kurronen tuo puolestaan taloustieteellistä osaamista ehdokaslistalle.
2. Miten puolueenne tukisi veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)?
Liberaalipuolue haluaa laskea kokonaisveroastetta. Veronalennukset rahoittaisimme karsimalla julkisia menoja, emme velaksi, sillä julkisen talouden kestävyys on koko kansantalouden kannalta erittäin tärkeää. Haluamme uudistaa verojärjestelmää nykyistä yksinkertaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Eri toimialoille kohdistetuista verotuista on luovuttava, ja samanaikaisesti laskettava yleisiä verokantoja. Sama koskee myös eriytettyjä arvonlisäkantoja, jotka tulee yhtenäistää yleistä veroastetta samanaikaisesti laskien. Henkilöverotuksessa toimisimme samojen periaatteiden mukaisesti. Verokantoja on tarpeen yhtenäistää ja madaltaa vastaavasti. Vähennyksiä on karsittava, ja yleistä veroastetta laskettava vastaavasti. Pyrkisimme alentamaan työn verotusta myös menoleikkausten kautta, sekä siirtämällä verotuksen painopistettä kulutus- ja haittaveroihin. Henkilöverotuksen läpinäkyvyyttä edistäisimme vaatimalla kaikki lakisääteiset maksut näkyviin palkkatositteisiin, jotta verokiilan suuruus olisi jatkuvasti jokaisen nähtävillä.
3. Millaisena puolueenne näkee yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia puolueenne näkee markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?
Näemme yksityiset palveluntuottajat luonnollisina kumppaneina julkisten palveluiden tuottamisessa. Puolueellemme on tärkeää, että palveluita on kansalaisten saatavissa ja että ne on järjestetty kustannustehokkaasti. Se, onko jonkin tietyn palvelun tuottaja yksityinen vai julkinen taho, on tarkoituksenmukaisuuskysymys, ja lopulta toisarvoista. Johdonmukaisesti näemme, että markkinataloudella on varmasti paljon annettavaa hyvinvointialueille. Yksityisiltä tuottajilta löytyy alueiden tarvitsemaa osaamista aina tietohallinnosta hoitotyöhön ja kaikkeen siltä väliltä. Eri tuottajien välinen kilpailu auttaa myös pitämään palvelutuotannon kustannuksia kurissa. Hyvinvointialueiden hankintaosaamiseen on syytä panostaa, jotta HUSin verovarojen tuhlaaminen hankinnoissa ei jatku.
4. Miten puolueenne haluaa edistää yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista?
Suomeen tarvitaan nykyistä markkinaehtoisemmat työmarkkinat. Työehtosopimusten yleissitovuudesta on luovuttava ja paikallista sopimista lisättävä työmarkkinoiden joustavuuden parantamiseksi. Työllistämisen riskiä on alennettava helpottamalla työntekijöiden irtisanomista, minkä vastapainoksi työttömyysturvan karenssit tulee poistaa. Työvoiman liikkuvuutta edistäisimme mm. poistamalla varainsiirtoveron, joka tutkitusti nostaa kynnystä muuttaa paikkakunnalta toiselle. Työperäistä maahanmuuttoa tulisi edistää nykyisenlaisen estämisen sijaan. Liberaalipuolue luopuisi tyystin työvoiman tarveharkinnasta. Työluvan käsitteestä tulee niin ikään luopua, ja työnhaku sallia kaikille maassa laillisesti oleskeleville henkilöille. Työnantaja ja työntekijä osaavat todeta teetettävän työn tarpeen ilman virkakoneiston puuttumista asiaan. Valtion tehtäväksi jää valvoa, että työstä saatava toimeentulo riittää Suomessa elämiseen, sekä ihmiskauppaan ja muihin mahdollisiin väärinkäytöksiin puuttuminen.
5. Millainen rooli puolueenne mielestä Suomella tulisi olla EU:ssa? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta EU:n kehittämisen ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa?
Euroopan unionin vapausperiaatteet kuten tavaroiden, pääomien ja ihmisten vapaa liikkuvuus yhdistettynä länsimaisen liberaalin demokratian keskeisiin arvoihin ja oikeusvaltioperiaatteisiin tekevät EU:sta Suomelle tärkeän arvoyhteisön. Epävakaa maailmantilanne tekee vapaiden länsimaiden yhteistyöstä entistäkin tärkeämpää. Suhtaudumme EU:n integraation syventämiseen pragmaattisesti. Muutokset EU:n ja sen jäsenmaiden suhteissa tulisi kuitenkin aina viedä läpi demokraattisesti perussopimusprosessin avulla, ei ns. keittiön kautta kuten taannoisen elvytyspaketin kanssa toimittiin. Suomen tulee EU:ssa edistää erityisesti vapaakauppa-asioita, kuten erilaisten standardien luomista, jäsenmaiden eriävien käytäntöjen yhtenäistämistä sekä kaikenlaisten kaupan esteiden purkamista. Suomen tulee EU:ssa ajaa myös erilaisten tukiaisten laajaa karsintaa niin kaikissa jäsenmaissa kuin EU-tasollakin eurooppalaisen markkinatalouden toimintaedellytysten parantamiseksi. Tämä on myös kansallisen etumme mukaista, sillä Suomi on pieni avotalous, jonka yrityksille esteetön pääsy laajalle markkina-alueelle on ensiarvoisen tärkeää.
6. Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin?
Suomen tulee edistää markkinaehtoisia keinoja hiilineutraalin yhteiskunnan tavoittelussa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi EU:n päästökaupan laajentamista uusille sektoreille, sekä mahdollisten hiilitullien asettamista kolmansien maiden tuotteille tasavertaisen kilpailuasetelman takaamiseksi. Ulkoishaittojen oikealla hinnoittelulla muutokseen parhaiten sopeutumaan kykenevät yritykset tulevat menestymään, minkä uskomme koituvan kotimaisen yrityskentän eduksi. Kilpailuetua tulee tavoitella myös kehittämällä kansallista lainsäädäntöä. Aiemmissa vastauksissamme jo mainitut työehtosopimusten yleissitovuudesta luopuminen ja verokantojen laskeminen ja yhtenäistäminen ovat keskeisiä keinoja. Ekologisessa kriisissä energiapolitiikan rooli korostuu. Haluamme, että Suomi on maailman kärkijoukossa uusien energiaratkaisujen mahdollistamisessa. Konkreettisena esimerkkinä uudistaisimme ydinenergialakia siten, että uudentyyppisten reaktorien (kuten esimerkiksi pienydinvoimaloiden) konseptoiminen ja kokeileminen olisi Suomessa paitsi mahdollista, niin myös houkuttelevaa. Sääntelyä järkevöittämällä Suomeen on mahdollista saada syntymään uutta korkean teknologian energiaosaamista, merkittäväksi vientituotteeksi asti.
