Miten hyvinvointialueita yhdistellään?— Lait listattuna
Hyvinvointialueita on lukumäärällisesti liikaa. Tässä on lainkohdat ja tavoite miten hyvinvointialueita pitäisi yhdistellä.
Heinäkuussa 2021 kysyin twitterissä Mikä estää hyvinvointialueita yhdistymästä keskenään? Jatkoin selvitystä ja löysin lainkohdat. Tässä on keinot ja perusteet miksi niin pitäisi tehdä. Edellisessä osassa perehdyin hallituksen esityksen perusteella siihen mitä päätäntävaltaa valittavilla aluevaltuustoilla on.
Osa muodostetuista maakunnista ei pysty omalta veropohjaltaan vieläkään vastaamaan sote-palveluiden järjestämistarpeeseen, vaikka se oli koko sote-uudistuksen kantava ajatus. Hyvinvointialueita on 21+Helsinki+Ahvenanmaa. Mikä on keino vähentää niiden määrää?
Kesällä 2021 voimaan astuneet lainkohdat määrittävät keinot. Tässä on poimintoja asiaan vaikuttavistat niin sanotusta “sote-lainsäädännöstä”, eli joukosta lakeja joilla terveydenhoidon järjestämisvastuun uudelleenorganisoiminen saatetaan voimaan 2022 ja joihin uudet maakuntavaltuustot ja maakuntavaalit 23.1.2022 perustuvat.
614/2021 Hyvinvointialue- ja maakuntajakolaki
5 §Hyvinvointialueen muuttamisen edellytykset
Hyvinvointialuetta voidaan muuttaa, jos hyvinvointialueet täyttävät muutoksen jälkeen 1 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset ja muutos parantaa:
1) hyvinvointialueen toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää hyvinvointialueen toimintakykyä; taikka
2) hyvinvointialueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita.
Kommentti: Vetoaminen taloudellisiin perusteisiin täytyy usealla muuttotappiomaakunnalla jo sellaisenaan. Hyvinvointialueen asukkaiden palveluiden ja elinolosuhteiden parantuminen voidaan helposti perustella sillä että valtio ei päädy konkurssiin kun ihmiset alueilla maksavat itse omat palvelunsa sillä tasolla joka on taloudellisesti kestävä.
Hyvinvointialuetta muutettaessa tulee pyrkiä kielellisesti yhteensopiviin alueisiin, joilla turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.
6 §Hyvinvointialueen muuttamisen vireillepano
Esityksen hyvinvointialueen muuttamisesta voi tehdä muutoksen kohteena oleva hyvinvointialue tai muutoksen kohteena olevalla alueella oleva kunta. Esitys on toimitettava valtiovarainministeriölle.
Valtiovarainministeriö voi panna hyvinvointialueen muuttamisen vireille määräämällä toimitettavaksi 8 §:ssä tarkoitetun selvityksen hyvinvointialueen muuttamisesta.
Hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:ssä tarkoitetussa hyvinvointialueen arviointimenettelyssä ollutta hyvinvointialuetta koskeva selvitys hyvinvointialueen muuttamisesta voi tulla vireille myös mainitussa pykälässä tarkoitetun arviointiryhmän ehdotuksesta.
7 §Hyvinvointialueen muuttamista koskevan esityksen sisältö
Hyvinvointialueen tai kunnan tekemässä hyvinvointialueen muuttamista koskevassa esityksessä on perusteltava hyvinvointialueen muuttamisen tarve ja selvitettävä, miten 5 §:ssä säädetyt hyvinvointialueen muuttamisen edellytykset täyttyvät.
Hyvinvointialueiden yhteiseen esitykseen hyvinvointialueiden yhdistymisestä on liitettävä aluevaltuustojen yhtäpitävät päätökset esityksestä ja siihen liittyvä selvitys:
1) hyvinvointialueiden muuttamisen toteuttamistavasta ja ajankohdasta;
2) yhdistymisen perusteella syntyvän uuden hyvinvointialueen hallinnon järjestämisen periaatteista;
3) uuden hyvinvointialueen ja tarvittaessa uuden maakunnan nimestä;
4) yhdistyvien hyvinvointialueiden palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteista;
5) uuden hyvinvointialueen taloudenhoidon yleisistä periaatteista;
6) asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien toteuttamisen keinoista uudella hyvinvointialueella.
Hyvinvointialueen muuttamista koskevan esityksen valmistelun toteuttamisesta yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa säädetään työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetussa laissa (449/2007).
8 §Hyvinvointialueen muuttamista koskevan aluejakoselvityksen määrääminen
Valtiovarainministeriö voi määrätä toimitettavaksi aluejakoselvityksen hyvinvointialueen muuttamisesta. Aluejakoselvitystä varten ministeriö asettaa muutoksen kohteena olevia hyvinvointialueita ja siirrettäväksi ehdotettua kuntaa kuultuaan yhden tai useamman aluejakoselvittäjän.
Aluejakoselvitys hyvinvointialueen muuttamisesta voidaan määrätä toimitettavaksi:
1) valtiovarainministeriön aloitteesta;
2) hyvinvointialueen tai kunnan esityksestä;
3) jos vähintään 20 prosenttia hyvinvointialueen äänioikeutetuista asukkaista tekee esityksen hyvinvointialueen muuttamista koskevan aluejakoselvityksen toimittamisesta;
4) hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:ssä tarkoitetun arviointiryhmän esityksestä.
Kommentti: Monia keinoja aluejakoselvityksen käynnistämiseen siis löytyy
9 §Hyvinvointialueen muuttamista koskevan aluejakoselvityksen toimittaminen
Hyvinvointialueiden on osallistuttava hyvinvointialueiden muuttamista koskevan aluejakoselvityksen ja 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun aluejakoselvittäjän ehdotuksen valmisteluun. Aluejakoselvittäjä laatii ehdotuksen hyvinvointialueen muuttamisesta sekä 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta hyvinvointialueiden yhdistymiseen liittyvästä selvityksestä tai 19 §:ssä tarkoitetusta kunnan siirtämiseen liittyvästä hyvinvointialueiden välisestä taloudellisesta selvityksestä.
Jos aluejakoselvittäjä katsoo selvityksen perusteella hyvinvointialueiden muuttamisen tarpeelliseksi, hänen on tehtävä muutoksen kohteena olevien hyvinvointialueiden valtuustoille ja muutoksen kohteena olevan kunnan valtuustolle ehdotus hyvinvointialueen muuttamisesta. Ehdotus käsitellään muutoksen kohteena olevien hyvinvointialueiden aluevaltuustoissa ja muutoksen kohteena olevan kunnan valtuustossa.
Aluejakoselvittäjän on toimitettava esityksensä hyvinvointialueen muuttamisesta valtiovarainministeriölle ja liitettävä siihen muutoksen kohteena olevien hyvinvointialueiden aluevaltuustojen ja muutoksen kohteena olevan kunnan valtuuston aluejakoselvittäjän ehdotuksesta antamat lausunnot.
Aluejakoselvittäjä voidaan ottaa virkasuhteeseen. Aluejakoselvittäjään, jota ei ole otettu virkasuhteeseen, sovelletaan tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sekä vahingonkorvauslain (412/1974) säännöksiä julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta. Tehtävään määrättävällä henkilöllä tulee olla tehtävän hoitamiseen riittävä asiantuntemus ja kokemus. Aluejakoselvittäjällä on salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada viranomaisilta tehtävänsä suorittamista varten välttämättömät hyvinvointialueiden ja hyvinvointialuekonserniin kuuluvien yhteisöjen hallintoa ja taloutta koskevat tiedot sekä muuta apua.
Aluejakoselvityksen toimittamisesta aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista.
10 §Päätöksenteon edellytykset
Valtioneuvosto päättää valtiovarainministeriön esittelystä hyvinvointialueen muuttamisesta. Päätös voidaan tehdä, jos 5 §:ssä tarkoitetut hyvinvointialueen muuttamisen edellytykset täyttyvät.
Kommentti: Valtioneuvosto, eli Suomen hallitus, päättää hyvinvointialueiden yhdistämisestä.
Hyvinvointialueen yhdistymistä koskeva päätös edellyttää lisäksi, että yhdistyminen perustuu yhdistyvien hyvinvointialueiden yhteiseen esitykseen tai aluejakoselvittäjän ehdotukseen, joka on hyväksytty yhdistyvien hyvinvointialueiden aluevaltuustossa. Hyvinvointialueen arviointimenettelyssä olleen hyvinvointialueen yhdistymisestä voidaan päättää aluejakoselvittäjän esityksestä aluevaltuuston vastustuksesta huolimatta. Hyvinvointialueen arviointimenettelyn edellytyksistä säädetään hyvinvointialueesta annetun lain 123 §:ssä ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 27 §:ssä.
Valtiovarainministeriön on hyvinvointialueen muuttamista koskevaa päätöstä valmistellessaan kuultava niitä hyvinvointialueita ja kuntia, joita muutos koskee, sekä selvitettävä, miten muutos vaikuttaa valtion viranomaisten toimialuejakoon ja Euroopan unionin toiminnassa noudatettaviin aluejakoihin. Jos hyvinvointialueen yhdistyessä uudelle hyvinvointialueelle aiotaan antaa nimi, joka ei ole ollut aiemmin hyvinvointialueen nimenä, nimestä on ennen hyvinvointialueiden yhdistymistä koskevan päätöksen tekemistä hankittava Kotimaisten kielten keskuksen lausunto.
11 §Päätös hyvinvointialueen muuttamisesta
Päätös hyvinvointialueen muuttamisesta on tehtävä ennen muutoksen voimaantuloa edeltävän vuoden kesäkuun loppua. Jos hyvinvointialueen muutoksen voimaantuloa edeltävänä vuonna toimitetaan aluevaalit, päätös hyvinvointialueen muuttamisesta on tehtävä vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Samassa yhteydessä päätetään hyvinvointialueen muutosta vastaavasta 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun maakuntajaon muutoksesta.
Hyvinvointialueen muutos on määrättävä tulemaan voimaan kalenterivuoden alusta. Kunnan siirtämistä koskeva maakuntajaon muutos on määrättävä tulemaan voimaan sitä vuotta seuraavan kalenterivuoden alusta, jona toimitetaan seuraavat aluevaalit.
Päätökset hyvinvointialueen muuttamisesta sekä maakuntajaon muuttamisesta on julkaistava Suomen säädöskokoelmassa ja toimitettava julkaistavaksi muutoksen kohteena olevilla hyvinvointialueilla siten kuin hyvinvointialueen ilmoitukset hyvinvointialueella julkaistaan. Päätökset hyvinvointialueen muutoksen hylkäämisestä sekä maakuntajaon muutoksen hylkäämisestä on annettava erikseen tiedoksi esityksen tekijälle.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210616
7 §Hyvinvointialueiden nimet ja alueet
…
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, Uudenmaan maakunnassa on seuraavat hyvinvointialueet (Uudenmaan hyvinvointialueet):
1) Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, joka muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon kunnista;
2) Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, joka muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Mäntsälän, Tuusulan ja Pornaisten kunnista;
3) Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, joka muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin kunnista;
4) Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, joka muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Vantaan ja Keravan kaupungeista.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hyvinvointialueen muuttamiseen sovelletaan hyvinvointialue- ja maakuntajakolakia.
Kommentti: Eli kuvaa vastaava aluejako Uudenmaan maakunnassa on tuolla lailla saatu ainaa.
Päämääränä 5 hyvinvointialuetta
Erikoissairaanhoidon järjestämisalueita on Suomessa 5. Tämä on myös tavoiteltava lukumäärä hyvinvointialueita. HUS yhdistämisen jälkeen on vuorossa vielä Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan liittäminen HYKS erva-aluetta vastaavaan hyvinvointialueeseen. Kerta hyvinvointialueen muuttamista koskevan esityksen sisällössä 3. kohta on esitys uuden alueen nimeksi, niin ehdottaisin niinkin tylsän kuin Etelä-Suomen hyvinvointialue.
Sote-lakeja valmistellessa 5 alueen malli oli yksi kestävimmistä malleista. Näille 5 alueelle voi yhdistää tehtävät ja hallinnon myös maakuntien liitoilta, aluehallintovirastoilta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta ja jossain määrin edelleen kunnilta esimerkiksi työllisyystoimista ja koulutuksesta.
Aloite Uudenmaan maakunnan yhdistämiseksi yhdeksi hyvinvointialueeksi tehtävä 2022 valtuustokaudella
Perusteita Uudenmaan jakautumiseeen useampaan maakuntaan päällekäisillä maakuntahallinnoilla ei ole. Aloite HUS alueen yhdistämiseksi on tehtävä 2022 aluevaltuustokaudella, ennen kuin hyvinvointialuejako sementoidaan.
Oma taustani on, että pyrin avaltuutetuksi Liberaalipuolueen ehdokkaana tulevissa maakuntavaaleissa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta numerolla 533. Asun Espoossa, olen valmistunut diplomi-insinööriksi ja nykyisin olen jatko-opiskelija. Työskentelen tutkijana ja IT-alalla palvelumuotoilijana. Poliittisena tavoitteenani on pienentää julkisen sektorin kokoa, laskea verotuksen tasoa Suomessa radikaalisti, lisätä julkisten varojen käyttämisen tehokkuutta radikaalisti, sekä lisätä yksilön vapautta. Olen sekä markkinaliberaali, että arvoliberaali.
