Rakentaminen markkinaehtoiseksi
Liberaalin vastine Juhana Brotheruksen asuntorakentamisen pelastuspakettiin (2023–09–06 https://twitter.com/JuhanaBrotherus/status/1699397443425538226/).
Lähtökohtaisesti valtion ei pidä puuttua markkinoiden toimintaan. Ekonomisti Brotheruksen lista on keinoja jotka puuttuisivat mahdollisimman vähän tähän, mutta silti siinä on toimia joita en mielellään näkisi valtion tehtävänä.
Keinot 1–6 ja 10. ovat hyviä markkinaehtoisia keinoja. Erityisen hyviä ovat säätelyä keventävät “4. helpotusta starttiin” sujuvoittamalla lupaprosesseja ja madaltamalla niiden kustannuksia. sekä “5. useampi hanke kannattavaksi” purkamalla säätelyä ja rakentamisen normeja.
Rakentamattoman maan verotuksen korotus (kohdassa 6.) ei ole välttämättä sellainen tukitoimi, jota rakennuskorporaatiot kaipaavat, mutta runsas korotus rakentamattoman tontin hintaan tekisi niiden monopolisoinnista kallista ja lisäisi rakentamisen aloituksia. Mielestäni maavero pitäisi ottaa käyttöön, ihan suhdanteesta riippumatta. Nyt rakentamattoman kaavoitetun maan verotusta oltiin marginaalisesti nostamassa. Vero on tällä hetkellä niin matala, että sillä ei ole mitään ohjausvaikutusta jos tontteja omistavat haluavat monopolisoida tonttimaan. Maaveron pitäisi olla roima, jotta tyhjä tontti ei kannattaisi. Tässä asiassa myös vaikkapa Helsingin kaupunginvaltuustolla olisi kyky jo nykyisen lain puitteissa nostaa se nykyisestä 3,93 % lain sallimaan 6 % maksimiin auttaisi rakentamisen aloittamista. https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/asuminen/kiinteistovero/nain-vero-muodostuu/kiinteistoveroprosenti/kiinteistoveroprosentit-2023/
Kohdassa 7. Brotherus on liian maltillinen. Varainsiirtovero pitäisi poistaa kokonaan. Sille olemme Liberaalipuolueen #LeikattavaaLöytyy vaihtoehtobudjetissa luoneet mahdollisen skenaarion, eikä kokonaan poistaminen ole mahdottomuus.
Kohdat 8 ja 9 tuetun asumisen hyödyntämisestä ovat kuitenkin valtion liiallista puuttumista markkinoihin. ARA ja rakentamisen tukeminen pitää lopettaa suhdannetilanteesta huolimatta. Toimijoiden pitää kantaa riski joka heille kuuluu, eikä valtion pidä osallistua isojen korporaatioiden pelastamiseen siinä missä se on kyvytön pienienkään toimijoiden pelastamiseen. Ylipäätään rakennusalan konkurssit kuuluvat normaaliin talouteen.
Keskuspankin nopea koronnostopolitiikka on ajanut fyysiset rakentamisen markkinat hyvin nopeasti ongelmiin kun kysyntä tippuu. Ratkaisu ei ole paisutella taseita vaan yritysten on sopeuduttava uuden kysynnän tilanteeseen. Edelleen on kannattavaa rakentaa rakennuksia, mutta niiden hintapiste saattaa olla eri kohdassa kuin aiemmin.
