Toimet syntyvyyden nostamiseen

ja moneen muuhun vaivaan Suomessa.

Mekanismeja ja keinoja, joilla uskon olevan vaikutusta syntyvyyden nostamiseen ja jotka kuuluvat julkiselle sektorille. Syntyvyyttä voi nostaa lastenharkintaiän alkupäästä ja loppupäästä. Alkupäähän vaikutetaan elämän vakiintumisen muodossa, joihin keskityn tässä kirjoituksessa ja loppupäähän hedelmällisyyttä tukevilla toimilla.

1. Lasketaan asumisen hintaa sallimalla kaupunkeihin paljon enemmän rakentamista

Rahaa alkaa jäämään asumisen lisäksi säästöön ja psykologinen turvallisuus kasvaa. Keinoja asumisen hinnan hillitsemiseen voivat olla muuttaa rakentaminen markkinaehtoiseksi ja kaavoittamalla radikaalisti paljon enemmän kaupunkeihin. Näillä toimilla ihmisten asumiskulut tippuvat suhteessa muuhun kulutukseen ja tulotasoon. Kaupungeista löytyy sopivia asuntoja enemmän.

2. Nopeutetaan elämäntilanteen vakiintumista avaamalla kolmannen asteen koulutuksen sisäänotto ja tekemällä maisterivaiheesta maksullinen

Jos useampi siirtyisi kanditutkinnolla työelämään ja saavuttaisi “oikeaksi aikuiseksi” muuttumisen henkisen kasvun tunteen aikaisemmin, myös lasten hankintaa päästään harkitsemaan aikaisemmin. Nyt keskimäärin maisteriksi valmistutaan 28-vuotiaana [3, s.3, mediaani-ikä]. Keinona esitän kahta toimea 1) Yliopistojen sisäänotto avoimeksi ja ensimmäisen lukukauden opintojen perusteella tutkintoon, jolloin opintoihin pääsee nuorempana. 2) Maisterivaihe maksulliseksi, mikä ohjaa kulttuurista muutosta siihen, että useampi siirtyy työelämään nuorempana kandipohjalla. Mielestäni syntyvyyden laskua ei korjata antamalla lisää rahaa lapsiperheille, vaan aikaistamalla 18–30 vuotiaiden elämän vakiintumista.

3. Tuodaan varmuus tulotasosta ja työllistymisestä perustulolla ja työmarkkinauudistuksilla

Epävarmuus omasta työllistymisestä ja tulotasosta vaikuttaa lapsien saannin harkintaan. Tarvitaan sosiaaliturvauudistus, joka sulautuu helpommin pätkätöihin. Sosiaaliturvaa on muokattava perustuloksi, jolloin turvaverkko on katkeamaton. Lisäksi työllistymisen kynnystä on laskettava. Yksi on epäintuitiiviselta kuullostavalla, mutta toimivalla keinolla, eli irtisanomissuojaa heikentämällä. Tällöin yritykset uskaltavat palkata työntekijöitä pienemmällä kynnyksellä ja useampi pääsee työelämään kiinni. Yrityksille annettava optio siitä, että irtisanominen on helpompaa tarvittaessa, johtaa siihen, että useampi on töissä. Työllistämisen kynnystä voi madaltaa yleissitovuuden purkamalla, koska perustulo tarjoaa neuvotteluvoimaa myös työntekijälle minimiehdoista joilla suostuu työskentelemään. Liukuma opiskelijasta työtilanteen vakiintumiseen tapahtuu helpommin kun vaihtoehtona on myös perustulon ja täyspäivätyön välivaihtoehtoja vähäisellä byrokratialla.

4. Naisten työllistämiskynnyksen laskeminen tasaisemmin jakautuvilla vanhempainvapailla (Toteutettu)

Työnantajariskin vähentäminen vanhemmuuden kustannusten tasaisemmalla jakautumisella on seuraava askel. Aikaisemmalla vuosisadalla sukupuolisyrjintä työhönotossa on jo kielletty ja enää on jäljellä työnantajan silmissä palkatun naisen pitkä poissaolo, mikä vähentää intoa palkata naisia. Tämän ratkominen on jo hyvällä mallilla tasaisemmin jakautuvilla vanhempainvapailla. Työnantajien maksettavaksi ei kuulu “riski lasten saannista”, vaan sitä pitää tasapainottaa eniten julkisen sektorin ja lapsen hankkivien yksilöiden välillä.

Turhat ja julkiselle sektorille kuulumattomat toimet

Suora verorahan jakaminen lapsien tekemisestä ei lisää syntyvyyttä millään tavalla, mutta se on äänien kalasteluun erittäin toimiva ja suosittu toimintatapa, myös Suomessa. Se pitää lopettaa. Lapsiperheille rahan syytäminen ei korjaa syntyvyyttä. Lapselliselle politiikolle se on keino ostaa ääniä, kun verorahat jaetaan jo lapset tehneille. Epäröiville ja lapsen hankintaa harkitseville ei ole mitään väliä päivähoitomaksujen suuruudella tai lapsilisän määrällä. Ne eivät edes käy mielessä kun käy harkintaa läpi.

Julkisvallalle eivät kuulu myöskään muut nuoriin kohdistuvat toimet, jotka vaikuttavat lapsen saannin edellytyksiin, kuten 1) parinmuodostumisen kulttuuri, 2) lapsiperheiden seurassa oleminen, 3) vertaispaine joka ikäluokassa syntyy.

Miten syntyvyyteen vaikuttavaa elämäntilannetta voisi kuvata

Ihmisten mielentilan saattaminen sellaiselle tasolle, että lapsia edes harkitaan lisää syntyvyyttä. Lapsien hankkimista ei harkita jos parisuhde ei ole vakaa ja olo ei ole vielä tarpeeksi aikuinen. Nyt vakiintyminen viivästyy muun muassa kolmannen asteen koulutuksen keston vuoksi ja epävakaan työtilanteen ja tulotason vuoksi. Tämä johtaa siihen, että ensisynnyttäjien ikä nousee ja syntyvyys laskee. Aikuistumisen viivästyminen johtuu siitä, että asiat tuntuvat olevan kesken ja epävarmoja.

Kolmannen asteen vaikutus elämäntilanteeseen näkyy kuinka sen käyneillä lapsia elämänsä aikana saavilla naisilla lapsia tulee mediaani-ikänä yli 30-vuotiaana, kun alemmilla asteilta työelämään siirtyneillä ikä on 26-vuoden paikkeilla.

Kohorttiseurantana naisten todennäköisyys olla synnyttänyt ainakin yhden lapsen tiettynä ikävuotena eriteltynä koulutusasteen mukaan https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Working-Papers-116.pdf [1, s.12]

Oman arvonsa tuntemista helpottaa vakituinen työpaikka; pääseminen opiskelun initiaatioriitistä osaksi yhteiskuntaa, työelämää. Työpaikan vakiintuminen ei kesätyöpaikkojen ja harjoittelujaksojen aikana vielä tapahdu. Valmistuttua ammatillisesta koulutuksesta, kanditason koulutuksesta tai maisteritason koulutuksesta voi olla tiedossa pätkätyötä ja karvaita pettymyksiä ja oman elämänsuunnitelman iterointia. Mitä pidempään iällisesti tämä psykologinen myllerrys jatkuu, sitä vähemmän aikaa on vakiintumisesta hedelmällisen iän loppumiseen.

Syntyvyyttä voi nostaa lastenharkintaiän alkupäästä ja loppupäästä. Alkupäähän vaikutetaan elämän vakiintumisen muodossa ja loppupäähän hedelmällisyyttä tukevilla toimilla. Kuitenkin alkupäällä on tilastollisesti paljon enemmän merkitystä ja se lyhentää myös sukupolvien välistä aikaa. Seuraavaksi on joitain keinoja jotka vaikuttavat

Luonnottomat toimet joiden pitäisi olla sallittuja

Näiden pitäisi olla sallittuja toimia, mutta näillä syntyvyys ei kasva tilastollisesti niin merkittävästi. (Huom: Käytän sanaa luonnoton positiivisessa merkityksessä.)

4. Hedelmöityshoitojen subventointi julkisesti (Toteutettu)

Lapsettomuushoitoja subventoidaan julkisella sektorilla, jolloin taloudelliset syyt ovat pienemmät miksi hoitoon ei hakeutuisi. Hoitoja on saatavilla yksityiselläkin sektorilla. THL kertoo, että “hoidoista syntyi noin 2 880 lasta, mikä on arviolta 6,2 % kaikista syntyneistä lapsista (4,9 % vuonna 2020).”

5. Kohdunvuokrauksen laillistaminen (Kiellettiin 2007)

Marginaalinen vaikutus syntyvyyteen voi olla myös parien sijaissynnyttämisellä tai ostetuilla munasoluilla. On yksilönvapauksien vastaista rajoittaa oman kehon käyttöä tällä tavoin.

6. Sukusolujen vapaa kaupankäynti keinohedelmöityksen kustannusten laskemiseen (Kielletty)

Yksityisellä sektorilla hintatasot säilötyille ja tarjottaville sukusoluille ovat tuhansissa euroissa (esimerkiksi munasolu 7000 €, siittiöt 700 €). Sukusolujen myyminen hedelmöityshoitoja varten on Suomessa kuitenkin laitonta ja niiden saanti nojaa lahjoituksena antamiseen ja lahjoittamisen kulukorvauksiin. Vaikka merkittävimmät kulut sukusolujen hintojen tapauksessa tulevat käsittelystä, niin myös niiden tarjonnalla on osuutensa. Luovuttajia olisi enemmän, mikäli sukusolujaan saisi myydä rahaa vastaan.

Aarne Leinonen
2024–02–11

Liitteet ja lähteet

Kuvaajia liittyen syntyvyyteen

Syntyneiden määrä https://ajtanskanen.github.io/posts/2023/02/syntyvyys/ [2] “Kuva 7. Uusi ennuste syntyneiden määrälle vuosina 2023–2030. Musta Havainto-käyrä näyttää ennusteeseen käytettävissä olevan datan syntyneiden lukumääristä. Sovite-käyrä näyttää faktorimallin sovitteen käytettävissä olevaan syntyneiden lukumäärään. Vertailun vuoksi mukana on myös Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestöennuste syntyneiden lukumääristä.”

Kokonaishedelmällisyysluku https://ajtanskanen.github.io/posts/2023/02/syntyvyys/ [2] “Kuva 6. Uusi ennuste kokonaishedelmällisyysluvulle vuosina 2023–2030, joka on tehty vuoden 2023 faktorimallilla (vihreä katkoviiva). Musta käyrä näyttää ennusteeseen käytettävissä olevan datan kokonaishedelmällisyysluvusta. Sovite-käyrä näyttää faktorimallin sovitteen käytettävissä olevaan kokonaishedelmällisyysluku-aineiston. Vertailun vuoksi mukana on myös Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestöennusteessa käytetyn kokonaishedelmällisyysluvun.”

Kohorttiseurantana vanhempien osuus ja yhteisasumisen osuus https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Working-Papers-116.pdf [1, s.12]

Kohorttiseurantana ihmisten lapsimäärät ja naimisissa olon osuus https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Working-Papers-116.pdf [1, s.34]

42 vuotiaiden koulutusaste sukupuolittain https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Working-Papers-116.pdf [1, s.32]

Etlan paperi muuten osoitti, että koulutukseen pääseminen ei selittänyt lapsien määrää, vaan kausaliteetti oli muualla kuin sisäänpääsypisterajan alittamisessa tai ylittämisessaä.

Lähteet:

1. Virtanen, Hanna, Silliman, Mikko, Kuuppelomäki, Tiina & Huttunen, Kristiina (6.2.2024). “Education, Gender, and Family Formation”. ETLA Working Papers No 116 http://pub.etla.fi/ETLA-Working-Papers-116.pdf The Labour Institute for Economic Research LABORE, Working Papers 340 LABORE: ISBN 978–952–209–206–9, ISSN 1795–1801 (pdf)
2. Antti Tanskanen (2023–03–08) “Voiko syntyvyyttä ennustaa?”, blogi https://ajtanskanen.github.io/posts/2023/02/syntyvyys/
3. Opetus- ja kulttuuriministeriö, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 15.10.2019 Tilannekuvaa korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta https://okm.fi/documents/1410845/4154572/Korkeakoulujen+tilannekuvaraportti/7c8ab5b4-62ee-1dd6-57ee-4d040075e200
   s. 3 “Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaani-ikä on 26 vuotta, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaani-ikä 28”
4. THL Hedelmöityshoidot 2021–2022 https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/hedelmoityshoidot
   “Vuoden 2021 kaikista hedelmöityshoidoista 18,4 prosenttia eteni lapsen syntymään. Osuus pysyi vakaana verrattuna vuoteen 2020. Hoidoista syntyi noin 2 880 lasta, mikä on arviolta 6,2 prosenttia1 kaikista syntyneistä lapsista (4,9 % vuonna 2020).”
5. Tilastokeskus https://www.stat.fi/tup/poimintoja-tilastovuodesta/aidit-tilastoissa.html “Naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli keskimäärin 29,6 vuotta, kun kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 31,2 vuotta. Yleisimmin äiti oli 29–34-vuotias lapsen syntyessä. Yli 45-vuotiaille äideille syntyi yhteensä 187 lasta.”

Tiivistelmä