Analyysi Liberaalipuolueen aluevaalituloksesta 2022

Tämän analyysin kirjoitan hieman erilaisesta perspektiivistä kuin vuodentakaisen analyysin Liberaalipuolueen kuntavaalituloksesta 2021, koska olen tällä välillä nimittäin liittynyt puolueeseen, tullut puoluekokouksessa valituksi puoluehallitukseen, sekä ollut itse ehdolla näissä aluevaaleissa Länsi-Uudellamaalla. Objektiivisuuteni vaalituloksen analysointiin on siis karissut pois, koska olen osaltani ollut tekemässä niitä päätöksiä, jotka tulokseen mahdollisesti vaikuttivat. Peilaan kuntavaalien 2021 tulosta varten tehdyn analyysin pohjalta aluevaalien 2022 tilannetta läpi, koska mielestäni pitkälti samat syyt ovat edelleen relevantteja. Tällä kertaa pystyn myös valottamaan (tai selittelemään) pienpuolueen päätöksentekoa niihin vaikuttavien seikkojen osalta lopussa.

Aluevaalien tulos muistiin: Liberaalipuolueen tulos aluevaaleissa oli 939 ääntä 1 866 661 annetusta äänestä, mikä pyöristyy 0,1 % koko maan äänistä. Liberaalipuolue ei saanut Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa yhtään ehdokasta läpi. Liberaalipuolue ei ollut valtakunnallisissa vaaliliitoissa toisin kuin aikaisemmissa vaaleissa. Ainoa vaaliliitto oli Pohjanmaan hyvinvointialueella Piraattipuolueen kanssa, jossa Liberaalipuolueella oli yksi ehdokas.

Vain varmat äänestivät

Äänestysprosentti aluevaaleissa 2022 oli varsin matala 47,5 %. Kun Helsingin kuntavaalien äänimäärä n. 335 000 jätetään huomioimatta, niin muualla maassa 254 000 ihmistä vähemmän äänesti aluevaaleissa 2022 verrattuna kuntavaaleihin 2021.

Kuntavaaleista toteamani pätee edelleen: “Epävarmat äänestäjät jättivät äänestämättä. Sanoisin että Liberaalipuolueella on paljon nukkuvia ja liikkuvia äänestäjiä.” Nyt puolueen sisältä nähtynä nostan tämän päällimmäiseksi syyksi. Puolueen täytyy herätellä tarpeeksi tunteita, saadakseen äänestäjä liikkeelle ja äänestämään. Vaaleissa jossa alle puolet äänioikeuteteuista vaivautuu ottamaan kantaa, on politiikka ja sen tekijät epäonnistuneet legitimiteetin saamisessa. Passivoituva äänestäjäkunta on kaikkien poliittisten puolueiden ongelma, mutta aivan erityisesti se on liikkuvista äänestäjistä riippuvaisen pienpuolueen ongelma.

Kuntavaalien tulokseen verrattuna Liberaalipuolueen ydinkannattajakuntaa vaaleista toiseen Suomessa on noin 1000 henkeä. Nyt kun ydinkannattajakunta on saavutettu, pitäisi joko saada nukkuvia äänestämään tai toisille puolueille uskollisia vaihtamaan leiriä.

Näkymättömyys

Listavaalien äänimäärä on suhteessa listan pituuteen karrikoituna. Kuntavaalien analyysissä kerroin kuinka 4 ehdokasta Espoossa oli liian vähän äänestäjän perspektiivissä ja uskon, että sama syy on 5 Länsi-Uudenmaan aluevaaliehdokkaan tapauksessa myös. Oltuani sillä listalla olen jäävi sanomaan kuinka päteviksi äänestäjät ehdolle asettuneet mielsivät.

Ehdokaslistan pituuden vaikutuksen selvittämiseksi vertaisin Liberaalipuolueen ehdolaslistan pituutta Piraattipuolueen ja LiikeNytin listoihin. Piraateilla oli kokoluokkana saman verran ehdokkaita (4) ja kokoluokkana vastaava kannatus. LiikeNytillä oli ehdokkaita listalla 34 ja sillä sai paikan aluevaltuustossa ja kokoluokkaa suuremman kannatuksen. Ei-mitään-mistään-mieltä oleva puolue saa helposti ehdokaslistat täyteen, jotakin mieltä olevia ihmisiä, jotka puolestaan tuovat sosiaalisten verkostojensa äänet mukanaan, ja massana tarjoavat jo poliittisen vaihtoehdon.

Ehdolle eivät lähteneet julkimot tai suuria sosiaalisiaverkostoja omaavat persoonat. Liberalismista innostuneet, työssäkäyvät, politiikan harrastajat ovat edelleen Liberaalipuolueen ehdokastarjonta. Ei mitään päräyttäviä somejulkimoita tai mediapersoonia. “Keskivertokansalaisella on hyvin pieni sosiaalinen verkosto”, kuten viime vuonna analysoin. Sosiaalisia verkostoja pitkin leviävä tunnettuvuus puolueelle riippuu puolueen politiikan tarjoaman lisäksi myös henkilöiden persoonasta. Muna-kana-ongelma julkimoehdokkaiden ja kannatuksen välillä on edelleen vahva.

Liberaalisti ajattelevien henkilöiden oman tunnettuvuuden kasvattaminen on toinen reitti. Omana ratkaisuna olen päättänyt alkaa tuottaa hieman politiikka-aiheisia videoita Youtubeen, millä tietysti alkuun tulee aivan mitätön näkyvyys, mutta esiintymisharjoituksen myötä ja videoiden teon ehkäpä vakiintuessa tarjoaa jotain näkyvyyttä politiikalle. Twitter sosiaalisena mediana on aivan merkityksetön, koska se toimii käytännössä chattihuoneena politikkojen ja toimittajien kesken, äänestäjiä suurena massana sieltä ei tavoita.

Näissä vaaleissa Liberaalipuolue erottautui taas vaalikoneissa Uudellamaallakin erillisenä vaihtoehtona, mikä mahdollisesti lisäsi näkyvyyttä. Helsingin Sanomien vaalikoneen nelikentässä Liberaalipuolue asemoituu “Oikeisto” ja “Liberaali” -akselien päätyihin

Kuva on muodostettu Sanoman vaalikoneen nelikentästä yhdistämällä Länsi-Uudenmaan, Vantaa-Keravan, Kymenlaakson, Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan hyvinvointialueiden kuvat 15.12.2021 täytetystä vaalikoneesta ennen vuoden 2022 aluevaaleja.

Väitän, että omista äänestäjistäni lähestulkoon kaikki löysivät minut juuri vaalikoneiden kautta.

Pettymyksekseni Ylen vaalikonedataan perustuvassa uutisoinnissa pienpuolueiden tarjoamaa vaihtoehtoa ei nostettu vaihtoehdoiksi grafiikoihin. Koostinkin siis itse epävirallisen puolueen eetoksen mukaisen grafiikan Ylen päälle. Mikäli Liberaalipuolue olisi toimituksellisten valintojen seurauksena ollut samalla viivalla muiden puolueiden rinnalla, olisi poliittisen vaihtoehdon tarjoaminen pienpuolueena helpompaa.

Liberaaliaatteen pieni kysyntä Suomessa

Tämä ei ole ennättänyt muuttumaan mihinkään vuodessa. Edellinen analyysi siitä pätee: “Sanoman vaikeaselkoisuus”, “Liberalismi herää järjestä, ei tunteista”, ‘Suomalaiset ovat tyytyväisiä nykyiseen menoon’. Tuotteistamista ja markkinointia on tarve tehdä. Se ei voi olla vain akateemiseksi jäävän ajatuspaja Liberan vastuulla. Tarvitaan liberaaleja meemejä, hokemia ja heittoja.

Kokoomus tarjoaa edelleen riittävän vaihtoehdon

Liberaalipuolueen mahdollisten äänestäjien enemmistön näkökulmasta Kokoomuksen äänestäminen on edelleen järkevämpää kuin Liberaalipuolueen äänestäminen. Kokoomuksen liberaalien ehdokkaiden läpimenosta voin iloita minäkin, mutta Kokoomuksen ideologinen tylsyys on saanut minut valitsemaan toisin. Liberaalipuolueen ja Kokoomuksen erojen esittely äänestäjille on tarpeen, ja varmaan erillisen blogin aihe.

Liberaalipuolueen selittelyt

Suurin osa päätöksistä, jotka ovat liberaalien kiinnostuksissa tehdään eduskuntatasolla. Esimerkiksi piiriyhdistysten hallitusaktiiveistakaan kaikki eivät lähteneet ehdolle, koska keinoja rahankäytön järkevöittämiselle aluevaltuustotasolla ei nähty tarpeeksi.

<Offtopic: Hyvinvointialueet toimivat laissa määritellyn palvelutason takaajina, eivätkä tällä hetkellä vielä vastaa omasta verotuksestaan. Valtionvarainministeriössä valmistelussa oleva maakuntavero saatetaan kuitenkin hyväksyä eduskunnassa, vaikka veropopulismiin sortuen useat puolueet sen vaaleja ennen kielsivätkin (ennustus on täten kirjattu talteen). Alueiden autonomian parantamiseksi ja moraalikadon torjumiseksi rahojen käyttäjien on vastattava myös verojen keräämisestä, ja kannettava siitä yhtälöstä poliittinen vastuu. Verotasoa voi laskea valtion tuloveroa laskemalla vaikka uusi maakuntavero luotaisiin. Tämän vuoksi maakuntaveroa itse kannatin ja se päätyi myös Liberaalipuolueen aluevaaliohjelmaan.>

Liberaalipuolueen Uudenmaan piirijärjestö esimerkiksi totesi, ettei ehdokkaiden tai aktiivien työpanosta ja piirin varoja laiteta ehdokaslistojen tekemiseen ja kiikuttamiseen ympäri Uuttamaata.

Passiivista näkyvyyttä puolueelle olisi kuitenkin tullut. Jos verrataan Liberaalipuolueen tulosta toiseen pienpuolueeseen, Piraattipuolueeseen, jolla ehdokaslista ulkotelineissä oli, ei merkittävää eroa tällä ollut äänimäärässä mitattuna. Olisiko puolueen uskottavuus ollut merkittävästi suurempi, jos ulkotelineissä olisi ollut juliste?

Liberaalipuolue näkyi valtakunnallisessa mediassa ainoastaan pienpuoluetentissä, ja silloinkin jo puolet äänistä oli annettu ja päällä tuli toisella kanavalla eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tentti. Uutiskynnystä politiikan sisällöllä ei ylitetty, eikä esimerkiksi aluevaaliohjelmaa uutisoitu.

Paikallislehdissä ja mielipidepalstoilla julkaistiin liberaalien ehdokkaiden esittelyjä ja kirjoituksia.

Liberaalipuolueen 2022 Aluevaaliohjelma muodostettiin joulukuussa puoluevaltuustossa. Se tarjosi tukea ehdokkaille vaalikonevastauksiin ja puolueen asemoitumiseen aluevaalien asiakysymyksissä puolueohjelman lisäksi. Itselleni vaaliohjelman luominen oli antoisaa poliittista harrastamista, mutta en usko että keskiverto äänestäjä oli lukenyt yhtään aluevaaliohjelmaa.

Mikäli siellä politiikan katsomossa pohdit Liberaalipuolueen toimintaan mukaan lähtemistä, niin tämä on nyt se merkki lähteä mukaan puolueeseen. Näillä näkymin 2022 toukokuussa Tampereella järjestetään puoluekokous, jonne piirijärjestön edustajana voit päästä ja vaikuttaa Liberaalipuolueen valmistautumiseen eduskuntavaaleja 2023 varten. Myös ehdokkaaksi eduskuntavaaleja varten voi hakea. https://liberaalipuolue.fi/jaseneksi/

Oman kokemukseni perusteella voin suositella politiikkaharrastuksen tasopäivitystä. Poliittista vaihtoehtoa on lisäksi pikkuhiljaa pakko alkaa tarjoamaan tai kestävyysvaje tulee ja syö pienet lapset.

Aarne Leinonen
Liberaalipuolueen puoluesihteeri 2021–2022. Liberaali filosofi, EU-federalisti, talousoikeistolainen. Palvelumuotoilija, DI ja tohtorikoulutettava Espoosta. Twitterissä politiikkaa https://twitter.com/AarneLeinonen

--

--

Radical existentialist with a humanistic vibe. Researcher of service development in organizations. Interested in customer value. Tweets @aarneleinonen

Get the Medium app

A button that says 'Download on the App Store', and if clicked it will lead you to the iOS App store
A button that says 'Get it on, Google Play', and if clicked it will lead you to the Google Play store
Aarne Leinonen

Radical existentialist with a humanistic vibe. Researcher of service development in organizations. Interested in customer value. Tweets @aarneleinonen